Kaikki motoristithan tietää kuin rouheeta on ajella kauniina kesäpäivänä, kuunnella moottorin ääntä ja antaa kaikkien luojanluomien oravaa pienempien hapsenkakkiasten singahdella ajopukuun ja naamalle

Jotta ajaminen olisi mahdollisimman turvallista niin kannattaa ajatella asiaa myös autoilijan kannalta, ei se autoilija huomaa motoristia mikä on mahdollisesti pukeutunut mustiin, ajaa autoon verrattuna pienellä kulkupelillä ja kiihtyy ja mutkittelee kuin Naton risteilyohjus  Elossapysymisestä kannattaa lukea enemmän EMPY:n sivustoilta…

Käy tsekkaamassa Risto Kaivolan tekemät sivut ‘kylmää kyytiä - otatko opiksesi’, sen aineiston tarkoituksena on auttaa motoristia säilymään hengissä. Tänne on kerätty selostukset siitä, mihin moottoripyöräilijät viime vuosina ovat kuolleet. Voit ottaa opiksi muiden onnettomuuksista.

On muutamia asioita joilla saa nautittavan ajon jatkumaan. Tarkista pyörän kunto säännöllisesti ja huolla (huollata) tarvittaessa. Tsekkaa aina liikkeelle lähtiessä renkaat, ohjaus, jarrut ja sensellaiset palikat et ne on kondiksessa, tarkista myös et tankissa on bensaa seuraavalle huoltoasemalle saakka. Niin ja pidä pyörän työkalut mukana, vaikket osaisi käyttää niitä niin joku, joka pysähtyy avuksesi voisi osata käyttää niitä työkaluja.

Pue aina ajoon lähtiessä kunnon ajopuku, se on ainoa mahdollisimman hyvin toimiva henkivakuutus motoristille. Kaupungilla on kiva ajella T-paidassa ja shortseissa? Varmaankin, mut kaupungin sykkeessä on mukulakiviosuuksia, (stadissa) sporakiskoja, on tuhat pysähdystä ja liikkeellelähtöä, on kahdella kaistalla kolme auto ja sinä… eli on tuhansia mahdollisuuksia ottaa lipat ja varmasti sattuu kun kolahdat auton kylkeen ja siitä katuun kesähepenissä  Viimeaikoina on ollut nähtävillä trendi näillä ‘juppi’ uusmotoristeilla et vedetään jopa motarilla shortsit ja T-paita päällä, kyll motarinopeuksilla jo pelkkä mc koppakuoriainen sattuu niiin helvetisti.

Käytä ajolaseja, Amerikan yhdysvalloissahan ei ole kaikissa osavaltioissa kypäräpakkoa, mut siellä on jokapaikassa ajolasipakko   Se on mielestäni hyvä pointti, sillä jo pienissä nopeuksissa silmään lentävä hiekka tai hyttynen saattaa aiheuttaa moottoripyörän hallinnan menettämisen, ja kyllä se on ihan itte motoristi joka siitä kärsii.

Entä sitten kun matka katkeaa. Syynä voi olla tekninen vika, menoveden puute, väsymys, läheltäpiti tilanteen jälkeinen trauma tai ihan mikä syy hyvänsä.  Niin eikö tulisi helpottunut olo kun kanssamotoristi pysähtyis ja kysyis “onko kaikki hyvin, voinko auttaa jotenkin”?

Mutta nykyään toi ei vaan mene noin, on paljon makeempaa ajaa lapa pystyssä ohi, varmaan ohiajanu motoristi ajattelee “on hienoo olla motoristi, toiki oli pysähtyny ihan moikatakseen mulle”     70-80 luvuilla oli motoristeilla paljon tapana sitoo liina kytkinkahvaan ja/tai laittaa kypärä maahan merkiksi avuntarpeesta. Nykyaikaiset buffit on niin pieniä ettei niitä kieltämättä huomaisi, siksi on tärkeätä pysähtyy ja kysyy mahdollisesta avuntarpeesta.

Kuten jo aikaisemmin selvisi ettei kaikki pysähdykset ole teknisiä ongelmia, joten ei sinunkaan tarvitse olla moottoritekniikan asiantuntia. Joskus avuntarve voi olla ihan lisäkäsiä, juttukaveri tai bensan noutoa, mutta kysymällä saat toisen hyvälle tuulelle ja itsellesikin hyvän fiiliksen.

Valitettavasti on myös huomioitava että jopa lintukotoomme (Suomeen) on rantautunut ‘epäterveitä’ piirteitä,  eli ‘avuntarvitsijoilla’ voikin olla tarve saada rahasi ja ehkä pyöräsi (tuttu ilmiö xxx euroopasta). On myös ikävää kun porukka pysähtyy bussipysäkille ainoastaan röökille tai puhelimeen, eikö ko. asioita voi hoitaa levähdyspaikoilla tai vastaavissa? Samoin mikäli siinä on jo pari pyörää (tai useampi) tuskin silloin tarttee pysähtyä. Eli pysähtymisessäkin tarvitsee tervettä harkintaa.

Ajellaan liikenteessä nauttien ja toiset huomioiden